sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Issikkapomppuja

"Hjart kuule, jos et anna nyt kiinni, niin tapahtuu kauheita", kiroan edessäni juoksevaa islanninhevostammaa. Hjart tahtoo leikkiä hippaa, mutta itse haluaisin vain nyt ratsastamaan. Puuskahdan ja istahdan maahan muristen. Hjart pysähtyy ja katsoo minua tuuhean otsatukkansa alta. Se irvistää minulle nostamalla ylähuulensa ilmaan ja lähtee sitten laukkaamaan portille päin. Tuhahdan ja nousen. Astelen portille ja siellä Hjart antaakin jo kiltisti kiinni. Kehun tammaa hieman ja otan sen ulos portista. Suljen portin perässäni ja lähden taluttamaan islanninhevostani talliin. Sidon sen tallin edustalla olevaan koukkuun, sillä hevosia on mukava hoitaa ulkona hyvän ilman sattuessa. Harjapakin olin kantanut hoitopaikalle jo valmiiksi, joten aloitin harjaamisen heti. Hjart oli onnekseni puhdas, joten hetken kuluttua olimme jo valmiit.

Talutan Hjartin kentälle ja kokoan sinne kolmen esteen sarjan. Laitan esteet aluksi 30cm korkuisiksi ja nousen sitten tammani selkään. Aloitan tamman verryttelyn normaaleilla ympyröillä ja kiemuraurilla. Otan sinne tänne laukkapätkiäkin. Hjart on melko säikky ja poukkoilee sinne tänne. Pyrin keventelemään ravissa rauhallisesti ja laukassa istumaan tasaisesti. Alkuverryttelyjen jälkeen aloitamme hyppäämisen. Ohjaan Hjartin laukassa sarjalle. Tamma hyppää ensimmäisen, mutta toisella kieltää. Yritämme uudelleen ja kaikista esteistä päästään ylitse. Rauhoittelen tammaa ja tulemme sarjan pariin otteeseen toisestakin suunnasta. Laskeudun alas ja nostan esteet 50cm. Tulemme sarjan vielä muutamaan otteeseen kumpaankin suuntaan. Hjart rauhoittuu nopeasti ja olen siihen todella tyytyväinen. Kehaisen tammaa ja teemme loppuverryttelyt.

Hoidan Hjartin ripeästi pois ja vien sen laitumelle. Käyn viemässä varusteet varustehuoneeseen ja tämän jälkeen suuntaan kentälle. Kannan estekalustot kentän reunalle, niille tarkoitettuun kohtaan. Käyn luultavasti iltapäivällä irtojuoksuttamassa osan hevosista, mutta enempää en ratsasta enään tänään.

- Sussu

torstai 6. kesäkuuta 2013

Kuulumisia

Hevoset ovat nyt päässeet laitumelle. Siellä ne yötä päivää mussuttavat ruohoa. Mahatkin vain venyy. Ratsastaminen on jäänyt kaikkien hevosten kohdalta vähemmälle kuumien ilmojen takia. Kilpailuissa olemme kuitenkin saman verran käyneet, ja kilpailukäytössä olevilla hevosilla on pyritty ratsastamaan hieman useammin.

[KUVA TULEE]

- Sussu

tiistai 14. toukokuuta 2013

Issikkamaasto

Istahdan alas ruohikkoon laitumen edustalle. Olemme Annen kanssa vieneet tammat totuttelemaan laiduntamista, nyt kun on jo hieman heinää. Saavat syöpötellä puolisen tuntia. Anne päästää viimein Floorankin vapaaksi ja tulee sitten viereeni. Katselemme hevosia.
- On kyllä ihanaa ku sä hommasit tallin. Saan hoitaa näit hevosia kuin omiani, Anne iloitsee.
- Jep. Ja nää pollet on kyllä oikeit huippuratsui. Betynki kanssa ollaan jo paljon kisoissa kierrelty ja suurimmasta osasta ollaan ruusuke napattu mukaan, virnistän.
- Nii. Eik sil oo jo neljä sinivalkost ruusuket? Anne muistelee.
- Joo. Yks esteilt ja loput koulusta. Meillähän on koulupuolelta jo ykstoist sijotusta ja esteilt kolme. Se tamma on oikee koulukuningatar, naurahdan ja Anne tekee samoin. Hjart piehtaroi aidan läheisyydessä ja noustessaan seisomaan, ponitamma päästää melko mahtavat pärskähdykset.
- Ihanaa kun on jo loppukevät. Kesäl kyl tulee ötököit, mut kyl me selvitään, Anne hymyilee ja heittäytyy selälleen nurmikkoon.
- Käytäiskö hepojen kaa kysyy Nurmelalt saataisko uittaa hevosii niitten lammella kesällä. Se lampihan on niin iso ja hyväpohjainen, eikä ne ees ui siel, ehdotan virnistäen.
- Joo! Anne huudahtaa ja ponkaisee istumaan.
- Mennää Eikal ja Hjartilla ni päästää tölttäilee kunnol, sanon. Menemmekin jo sisälle valmistautumaan. Ulkona on niin lämmin, että vaihdan ratsastushousuni kapreihin ja pitkähihaisen t-paitaan. Jalkaani otan balleriinat ja suuntaan sitten ulos kypärä kädessä roikkuen.

Kun tammat ovat syöneet ruohoa, haemme ne takaisin tarhaan. Eivät ne sieltä heti meinanneet tulla, mutta lopulta kaikki ovat turvallisesti tarhassa. Nappaan itse Eikan ja Anne hakee Hjartin. Talutamme islanninhevoset tallin edustalla olevien koukkujen luokse ja sidomme riimunnarut niihin. Haen molempien hevosten harjapakit ja suitset. Aijomme mennä ilman satulaa, kun on niin lämmintä. Harjaan Eikan ruskeaa karvaa ja ori pörhentelee hieman. Herralla on kevättä rinnassa, joten maasto saattaa olla varsin vauhdikas. Kun olemme valmiit ja hevoset suitsittu, ponnistan itseni Eikan selkään kiven päältä.
- Mä meen edel ku tää on ori, ilmoitan ja ohjaan Eikan rauhalliselle hiekkatielle. Annan ratsuni kävellä löysin ohjin ja itse vilkuilen kokoajan olkani yli Annea Hjartin selässä. Anne on Hjartille pitkän näköinen, mutta islanninhevoset ovat vahvoja polleja. Hjart on onneksi melko maastovarma, vaikka se onkin kentällä todella vaikea.

- Otetaan tölttii, huikkaan ja kehotan Eikkaa eteenpäin. Istun itse orini selässä ryhdikkäästi.
- Tää laiskottelee, Anne valittaa, sillä Hjart ei ole vielä maailman osaavin tölttääjä. Sen töltti on aika-ajoin varsin velttoa.
- Pyydä eteenpäin, virnistän ja Anne tekee niinkuin käsketään. Tuo kantaa kätensä hyvin ja saakin Hjartia tölttäämään joitain matkoja varsin ryhdikkäästi.
- Laukataa viel tää suora, ni ollaan koht peril, ilmoitan ja annan Eikalle laukka-avut. Ori lähtee pörheänä etenemään ja saankin pidätellä sitä ihan reippaasti. Hjart heittää parit pukit, mutta hyvin Anne pysyy kyydissä. Ennen Nurmelan risteystä hidastamme hevoset käyntiin. Nurmelan vanha pariskunta onkin pihalla ja talon takana välkehtii suuri lampi.
- Mistäs tytöt tänne eksyi, huikkaan Nurmelan rouva ystävällisesti.
- Ajateltiin vaan tulla kysymään, oisko tuola teidän lammessa mahdollisuutta uittaa hevosia kesällä. Meille kun on nyt tullut näitä ponskeja niin paljon, kerron asiamme hymyillen.
- Mikäs siinä. Uskon että hevoset ainakin pitäisivä ja kun ei sille lammelle käyttöäkään ole, herra myöntyy ja rouva tuleekin tarjoamaan meille pullaa. Kiitämme ja ilmoitamme että meidän on lähdettävä. Vanha pariskunta antaa meidän tulla siis uittamaan hevosiamme aivan vapaasti.

Palaamme tallille ja hoidamme islanninhevoset pois. Heitämme heposet tarhaan ja viemme orit vielä laitumelle puoleksi tunniksi. Sillä väliin siivoamme karsinat. Annen pitää kuitenkin lähteä, joten hoidan tallityöt itse loppuun.

- Sussu

torstai 18. huhtikuuta 2013

Joonas ratsaille

- En takuulla! Joonas protestoi, kun Annen kanssa soitimme tuolle kertoaksemme että tuo joutuukin ratsastamaan Tonilla Betyn sijaan, sillä aamulla suokkitamma oli jostain syystä aristellut jalkaansa. Olin kylmännyt Betyn koiven ja päästänyt sen normaalisti tarhaan. Tämä päivä on siis tamamlla vapaata, mutta Anne ja minä olimme päättäneet hinata Joonaksen tänään hevosen selkään. Kävin sitten hakemassa Tonin tarhasta ja kiinnitän sen käytävälle. Hoidan nuoren tamman kuntoon ja tapaan Annen ja Joonaksen kentällä. Hontelo poika on varsinainen näky kypärä päässä. Tonin kuolainrenkaassa on juoksutusliina kiinni, jotta voin juoksuttaa sitä ja Joonasta ravissa, sillä emme Annen kanssa jaksa Tonin vieressä juosta. Pysäytän vuonohevosen keskelle kenttää ja Anne avustaa Joonaksen selkään. Ohjeistamme tuolle hyvän istunnan ja annan juoksutusliinan Annelle. Tyttö lähtee taluttamaan ratsukkoa kenttää ympäri reippaassa käynnissä. He kävelevät jonkin aikaa ja saan sitten juoksutusliinan käsiini. Juoksutusraipaa huiskauttamalla ohjeistan Tonin ympyrälle ja kehotan sen rentoon raviin. Onneksi Toni omaa tasaiset askeleet, eikä Joonaksen tarvitse keventää sen pehmeässä ravissa. Poika suostuu ravaamaan molempiin suuntiin muutaman kierroksen, mutta alkaa sitten valittaa kolottavista jaloista. Päästämme pojan piinasta ja ratsastan itse Tonin ripeästi rennoksi. Taivuttelen tammaa muutamin suurin ympyröin ja otamme muutamat pohkeenväistöt. Laukkaa otan muutaman rentoa ympyrää ja sitten lopettelen. Anne ja Joonas lähtivätkin jo siivoamaan karsinoita.

Palaan Tonin kanssa talliin ja kiinnitän sen käytäville. Nappaan tammalta vermeet pois ja vien sen sitten tarhaan. Palaan talliin auttamaan karsinoiden siivoamisessa ja kolmestaan saammekin ne aika nopeasti siivottua.
- Joonas onkin aika hevospoika, huikkaan Danin karsinaa siivoavalle Annelle.
- Totta tosiaan, tuo naurahtaa.
- Äh, turvat umpeen, Joonas murahtaa ärtyneesti.

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Flooralla ja Rexillä maastossa

"Anne! Nappaa Floora tarhast ni lähetää maastoon", huikkaan tallissa lymyilevälle ystävälleni. Tuo kurkistaa ovesta ja myöntyy. Samassa huomaankin Joonaksen päristelevän moottoripyörällään tallipihaan.
"Laita Florskulle sitte kärryt et saadaan toi matonenki mukaan", virnistän ja nyökkään Joonaksen suuntaan. Livahdan nopeasti paikalta, koska huomaan Joonaksen mulkoilevan minua pahasti. Kipaisen oritarhalle ja huhuilen jytkyä shireorhia luokseni.
"Rex tänne ja sassiin", huhuilen ja livahdan tarhaan sähkölankojen välistä. Toisella silmälläni tarkkailen Annea, joka yrittää pyydystää Flooraa tammatarhasta. Joonas pysyy riittävän kaukana aidan ulkopuolella. Astelen suuren shirepollen luokse ja taputan tuon kaulaa. Eikka ja Danikin tulevat tervehtimään, mutta hätistän ne pois. Nappaan Rexin riimusta kiinni ja lähden taluttamaan sitä portille. Lähden taluttamaan Rexiä riimusta talliin päin. Päästän oripojan Eikan karsinaan, sillä orilla ei vielä ole omaa karsinaa, vaan se on vasta rakennusvaiheessa. Karvakasat (suom. Dani ja Rex) joutuvat yöpymään vielä tämän viikon ulkosalla, jotta seitsämäs karsina saadaan valmiiksi.

Viimein Anne saapuu talliin teuttaroivan Floran kanssa. Tammuskalla vaikuttaakin olevan hieman huono päivä. Anne kiinnittää tamman käytävälle hoidettavaksi ja passittaa Joonaksen hakemaan Flooran harjapakkia.
"Tuo Rexsin harjapakki ja suittet", huikkaan vielä pojan perään ja tuo pitää vain epämääräisen murahduksen. Nappaan Rexiltä riimun pois ja odotan talliorjaa. Kun harjapakki saapuu, alan harjailla Rexiä reippain ottein. Joudun varvistelemaan aika paljon, sillä en muuten yltäisi orin selkää harjailemaan. Anne ja Joonas saavat Flooran nopeasti harjattua, joten Anne noutaa tamman ajovaljaat. Itse suitsin Rexin ja pyydän Joonasta viemään orin ulos kävelemään. Itse avustan Annea ajovaljaissa ja viemme sitten Flooran ulos. Nappaamme kärryt tallin seinustalta ja kiinnitämme ne tamman perään. Kun olemme valmiit, Joonas punttaa minut Rexin selkään. Kun saan tasapainoni kuntoon Rexin paljaassa selässä ja Joonas ja Anne ovat kärryillä, lähdemme astelemaan tietä pitkin. Itse ratsastan perässä, sillä Floora kuitenkin näykkisi Rexsiä ahterista ja siitähän suuri herra ei pidä. Kävelemme jonkin matkaa ja kun käännymme pikkutielle, lähdemme ravaamaan. Joudun nappaamaan Rexin harjasta kiinni, sillä sen suuri ravi pomputtaa liikaa. Ravailemme melko rennosti, ja pitkällä suoralla spurttaamme. Floora ravaa kovaa vauhtia ja Rex laukkaa rentoa laukkaa perässä. Spurttipätkän jälkeen ravaamme vielä jonkin verran ja kävelemme sitten tallille.

Tallilla hoidamme pollet pois ja viemme ne tarhailemaan. Anne ja Joonas pääsevät syömään seurassani äitini pöperöitä.
"Huomenna Joonas hyvä, saat alkaa opetella ratsastuksen alkeita Betyn kanssa", huomautan pojalle. Ratsastuksen sovimme jo kuukausi sitten, mutta Joonas on siirtänyt aikaa jo ties kuinka monta kertaa.
"Ajattele, sit ku säki osaat ratsastaa, ni pystytään liikuttaa ainakin kolme heppaa kerral", Anne sanoo ja katselee poikaystäväänsä hymyillen. Joona nurisee, mutta myöntyy lopulta ja suo Annelle suloisen virnistyksen. Naurahdan ja nappaan hieman lisää ruokaa.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Floora saapuu talliin

Nousen sängystäni ripeästi ja innoissani. Tänään saapuu talliin upouusin hankintani. Meillä onkin pian jo talli täynnä, kun on enään yksi karsina vapaana. Hoidan aamutoimeni ripeästi ja lähden sitten ulos. Katselen ympärilleni. Taivas on vielä pilvessä, mutta ilma on jo melko lämmin. Suuntaan kulkuni talliin. Kello on kahdeksan aamulla, joten käyn ruokkimassa polleni. Menen sisälle talliin ja napsautan valot päälle. Hevoset hörisevät ja odottavat selkeästi aamuruokiaan. Heitän hevosille karsinoihin ruuat, jotka sekoitin valmiiksi jo edeltävänä iltana. Menen mittailemaan heiniä suuriin säkkeihini ja punnitsen ne. Kaikki hevoset saavat heiniä parisen kiloa, paitsi pieni Hjart hieman vajaan. Nostan heinät kärryihin ja lähden viemään niitä tarhoille. Tarhojen pohjat on pysyneet viellä ihan hyvinä, mutta kohta ne alkavat mutastua ja pitää varmaan hommata jokin heinäkatos tai rahdata hevosia sisään ulos. Mutaiseen maahan kun ei viitsi heiniäkään laittaa. Heitän heinät omiin kasoihinsa tarhoihin ja palaan talliin. Pitäisi varmaan piakkoin hommata toinen ori talliin, kun ei tuota Daniakaan voi ikuisuuksiin yksin pitää. Hevoset ovat jo syöneet, joten haen varastosta Betylle fleecevuorisen sadeloimen. Tamma kun on hieman vilukissa. Heitän loimen tamman selkään ja kiinnitän remmit. Sen jälkeen laitan Betylle riimun ja lähden viemään sitä ulos.

Vapautan Betyn tarhaan ja se meneekin yhden heinäkasan luokse. Yksitellen talutan kaikki hevoset ulos tarhoihinsa ja tammatkin osaavat hienosti mennä omien heinäkasojensa luokse, eikä riitaakaan tule. Suuntaan sitten talliin ja nappaan ulkopuolelta kottarit ja talikon. Aloitan karsinoiden siivoamisen Betyn karsinasta. Vähitellen saan kaikki siivottua ja kuulenkin samassa ulkoata auton ääntä. Hätkähdän ja suunnistan kottikärryjen kanssa ulos. Pihaan kaartaa auto, jonka perässä kiikkuu traileri. Floora, uusin hankintani on saapunut. Autosta nousee ruskeahiuksinen nainen, joka esittäytyy Anneksi. Höpisemme hetken jotain ja päätämme sitten ottaa tamman ulos. Anne menee sisälle trailerin etuovesta ja minä lasken takasillan ja avaan takapuomin. Floora vaikuttaa hieman hermostuneelta ja rynniikin trailerista melkoisella vauhdilla. Tamma päästää ilmoille kimeän hirnahduksen ja saakin pari vastausta muilta hevosiltani. Anne ojentaa Flooran riimunnarun minulle.
"Flore du Gite", huokaisen ja taputan tamman kaulaa. Talutan Flooraa muutamia kierroksia tallipihaa ympäri ja Anne tekeekin jo lähtöä. Tuo vei jonkun tallityttönsä kanssa Flooran tavarat jo varustehuoneeseemme. Sitten kaksikko lähtee ja minä tarkistan että tammani ovat jo syöneet heinänsä. Sitten päästän Flooran niiden seuraan. Kaikki vaikuttaa sujuvan hyvin, mitä nyt vähän ne riehuvat. Danikin vaikuttaa kiinnostuneen uudesta tulokkaasta. Hymähdän itsekseni ja jätän hevoset rauhaan. Menen sisälle talooni soittamaan Annelle (ystävälleni siis), että Floora on saapunut. Tuo lupautui saman tien tulemaan tallille katsomaan tulokasta. 

Kuva (c) Anne L. 

- Sussu

lauantai 16. maaliskuuta 2013

16.03.2013 Hevoskannan vahvistus

- Vitsit mua jännittää, mutisee Anne, joka ei ole vielä kertaakaan nähnyt uusinta hevoshankintaani. Olen nyt sitten mennyt ostamaan itselleni nuoren tinkeriorin. Joonaskin tuntuu olevan kovin kiinnostunut tulokkaasta, tai sitten yrittää vain miellyttää Annea. Suunnitelmissamme olisi Annen kanssa alkaa ajamaan valjakkoa tämän oripojan kanssa, onhan se sentään valjakkopainotteisesta suvusta.

Hetken odotteluiden jälkeen pihaan kaartaa siisti traileri, josta nousee orin, eli Danin kasvattaja Tuire. Esittäydymme ja on aika ottaa hepo ulos. Avamme takasillan Annen kanssa ja Tuire taluttaa ulos uljaan tinkeriorin pitkine vuohiskarvoineen. Ori steppailee ympäriinsä ja hirnahtelee tammoille. Betty eteenkin tuntuu olevan erityisen kiinnostunut uudesta tulokkaasta. Saan Tuirelta orin riimunnarun käsiini ja höpisemme hetken perusasioita. Kaupat olemme tehneet jo aikaisemmin, mutta Tuire haluaa tarkastaa vielä tallimme. Viemme Danin oritarhaan, jossa se alkaa väläytellä kauniita askeleita. Huomaan Joonaksen astelevan tarhalle ja tuijottavan oria. Menemme Annen ja Tuiren kanssa sisälle talliin ja esittelen paikat. Kaikkialla on Tuiren mielestä siistiä, ja tuo uskaltaa jättää kasvattinsa meille. Sanomme hyvästit ja menemme ulos Annen kanssa katselemaan Dania. Joonas on ollut pitämässä orille seuraa.
- Sustahan on tulossa oikee hevospoika, virnistän tuolle ja poika mulkaisee minua. Naurahdan ja vilkaisen Anneen. Napsin vielä pari kuvaa uudesta uljaasta hevosestani ja menen sitten sisälle. Anne lähti maastoon kärryttelemään Tonin kanssa.


- Sussu